Põhikiri/Säännöt

Eesti Kultuuri Seltsi ”MIHKEL” põhikiri

1. Ühingu nimi ja asukoht.
Ühingu nimi on Eesti Kultuuri Selts ”Mihkel” ja selle asukohaks on Mikkeli.

2. Eesmärgid ja ja nende saavutamise vahendid
Ühingu eesmärgiks on:

  • tutvustada Eesti kultuuri Mikkelis;
  • luua kontakte kohaliku eestlaskonna ja estofiilide vahel;
  • olla eesti kultuuri vahendajaks Soomes;
  • tuua kokku eesti keelt kõnelevaid lapsi

Eesmärgi saavutamiseks ühing:

  • korraldab koosolekuid, erinevaid üritusi, seminare;
  • levitab Eestit tutvustavat kirjandust ja muud materjali;
  • otsib kontakte ja vahendab Eesti kultuuri Mikkelisse.

Tegevuse toetuseks ühing:

  • võtab vastu annetusi, sponsoriabi ja testamente;
  • korraldab seadusandlusega lubatud loteriisid, müüke ja rahakogumist.

3. Liikmed
Ühingu liikmeks võib astuda igaüks, kes tunnistab ning täidab käesolevat põhikirja.
Liikmeks vastuvõtmine toimub kandidaadi kirjaliku avalduse põhjal juhatuse koosoleku otsusega.

4. Ühingust väljaastumine ja väljaarvamine
Ühingust väljaastumiseks esitab liige juhatusele või ühingu esimehele kirjaliku avalduse või ilmutab väljaastumisest ühingu koosolekul, mis märgitakse koosoleku protokolli.
Juhatus otsustab liikme väljaarvamise kui liige ei ole tasunud liikmemaksu tähtaegselt, jätnud täitmata juhatuse korraldusi seoses ühingu tegevusega, kahjustab oma tegevusega ühingus või väljaspool seda ühingut või rikub ühingu põhikirja.

5. Liitumismaks ja liikmemaks
Liitumis- ja liikmemaksu suuruse kehtestab ühingu aastakoosolek.

6. Juhatus
Ühingu tegevust juhib juhatus, kuhu kuulub aastakoosolekul valitud esimees ja 5-8 juhatuse liiget ning 2 varaliiget.
Juhatuse tegevusaeg on aastakoosolekute vaheline aeg.
Juhatuse liikmed valivad endi hulgast esimehe asetäitja; sekretäri ja laekuri.
Juhatuse koosoleku kutsub kokku esimees või tema äraolekul esimehe asetäitja juhul, kui seda nõuavad ühingu huvid või vähemalt pooled juhatuse liikmetest.
Juhatus on otsustusvõimeline, kui selle koosolekust võtavad osa pooled juhatuse liikmetest ja nende lisaks on kohal kas juhatuse esimees või tema asetäitja. Juhatuse otsuse vastuvõtmiseks on nõutav liikmete lihthäälteenamus. Häälte võrdsel jagunemisel on otsustav esimehe hääl, valimistel heidetakse liisku.

7. Ühingu nime kirjutamine
Ühingus on pädev kaks allkirja koos – juhatuse esimees ja juhatuse liige.

8. Majandusaasta ja aruandlus
Ühingu majandusaasta algus on 1. jaanuar ja lõpp 31. detsember.
Juhatuse koostatud tegevusaruanne ja raamatupidamise aastaaruanne esitatakse revisjonikomisjonile hiljemalt kaks nädalat enne ühingu aastakoosolekut.
Revisjonikomisjoni kirjalik arvamus esitatakse juhatusele hiljemalt nädal enne aastakoosolekut.

9. Ühingu koosolekud
Ühingu aastakoosolek kutsutakse kokku juhatuse poolt määratud päeval alates jaanuarist kuni mai lõpuni.
Ühingu erakorraline koosolek kutsutakse kokku ühingu koosoleku otsusega või juhatuse põhjendatud nõudmisel või vähemalt 1/10 asjast huvitatud liikmete juhatusele esitatud kirjaliku nõudmise alusel. Koosolek peetakse kolmekümne päeva jooksul, nõudmise juhatusele esitamisest arvates.
Ühingu koosolekul on igal liikmel üks hääl.
Üldkoosoleku otsus on vastu võetud, kui selle poolt hääletab üle poole koosolekul osalenud ühingu liikmetest, häälte võrdsel jagunemisel on otsustav esimehe hääl, valimistel heidetakse liisku.

10. Koosolekute kokkukutsumine
Üldkoosoleku kokkukutsumisest peab juhatus ette teatama liikmetele kirjalikult vähemalt seitse päeva enne koosolekut, või ühingu asukohas ilmuvas ajalehes.

11. Aastakoosolek
Ühingu aastakoosoleku läbiviimise kord:
1. koosoleku avamine
2. valitakse koosoleku juhataja, sekretär, kaks protokolli kontrollijat ja vajaduse korral kaks häältelugejat
3. koosoleku seaduslikkuse ja otsustusvõimelisuse tõdemine
4. päevakorra kinnitamine
5. esitatakse raamatupidamise aastaaruanne, tegevusaruanne ja revisjonikomisjoni arvamus
6. kinnitatakse majandusaasta aruanne, vabastatakse vastutusest juhatus ja teised vastutavad isikud
7. kinnitatakse tegevusplaan, eelarve ja liikmemaksu suurus
8. valitakse juhatuse esimees ja teised juhatuse liikmed
9. valitakse üks või kaks reviisorit ja nendele varareviisorid
10. muude koosoleku kutses märgitud küsimuste otsustamine
Kui ühingu liige soovib teha ettepaneku või arupärimise aastakoosolekul, tuleb esitada see kirjalikult juhatusele enne kui koosoleku kokkukutsumise teated on laiali saadetud.

12.Põhikirja muutmine ja ühingu lõpetamine
Põhikirja muutmise ja ühingu lõpetamise otsus on vastu võetud, kui selle poolt on hääletanud üle 2/3 üldkoosolekul osalenud liikmetest. Koosoleku kokkukutsumise teates peab olema märgitud ettepanek põhikirja muutmisest või ühingu lõpetamisest.
Ühingu lõpetamisel kasutatakse ühingu vara põhikirjaliste eesmärkide saavutamiseksvastavalt ühingu lõpetamise üldkoosoleku otsusele.
Ühingu likvideerimisel kasutatakse varad samal viisil.

*********************************************************************************************

Viron Kulttuuriseura Mihkel ry säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Viron Kulttuuriseura ”Mihkel” Ry ja sen kotipaikka on Mikkeli.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on:

  • tutustuttaa Viron kulttuuria Mikkelissä;
  • luoda yhteyksiä paikallisten virolaisten ja estofiilien välillä;
  • olla Viron kulttuurin välittäjä Suomessa;
  • yhdistää viron kieltä puhuvia lapsia.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  • järjestää kokouksia, erilaisia tapahtumia, seminaareja;
  • levittää Viroa esittelevää kirjallisuutta sekä muuta materiaalia;
  • etsii kontakteja ja välittää Viron kulttuuria Mikkeliin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys:

  • hakee ja ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
  • järjestää asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia sekä myyjäisiä.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus / tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.